RSS Feed

marraskuu, 2016

  1. Moraalinen pohdinto: Onko kaupallisuudella sijaa ympäristön kehittämisessä?

    marraskuu 5, 2016 by Samuli

    Jee! Pääsin dialogiin ympäristöjournalistin kanssa

    Hei,
    pyytäisin yhtiönne edustajalta hyvin tiivistä kommenttia sähkön hintaa ja alkuperää koskevaan juttuuni:

    Energiamarkkinaviraston sähkön hintavertailusivuston mukaan yksivuotisissa määräaikaisissa sopimuksissa yksi edullisimmista on tällä hetkellä ”Lumo Energia 1 vuosi”.
    Sivun mukaan tuotteenne on 100% vesivoimaa.

    Tämä on vahvasti ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan vihreä sähkö on kalliimpaa kuin sekasähkö.

    Miten te näette tilanteen – miten on mahdollista, että halvimpien sähkösopimustarjousten kärjessä on 100% uusiutuvilla tuotettu sähkö?

    Jami Jokinen
    Ympäristötoimittaja, pääluottamusmies (SJL)
    Marva Media
    (Sanomalehti Länsi-Suomi ja Raumalainen)
    Puh. 010 8336 251
    Gsm. 050 504 3251
    jami.jokinen@marvamedia.fi
    www.marvamedia.fi
    Twitter: @JamiJokinen
    Facebook: Ympäristötoimittaja Jami Jokinen

    Enemmistösijoittajan roolissa sitä huomaa aktiivisesti toivovansa oman investointinsa menestystä, ja näin syntyy intressiin perustuva sisäinen tarve median kanssa vuorovaikutuksessa edistää omaa ansaintaansa. Moraalinen pohdintoni tänään onkin se, että onko ympäristöämme, tuota yhteistä, perintönä saatua ja perintönä edelleen jätettävää, korvaamatonta resurssiamme, käsiteltäessä sopivaa edistää omaa ansaintaa?

    Kysyttäessä on kuitenkin sopivaa vastata. Koitin ratkaista sisäisen dilemman vastaamalla seuraavasti:

    Lämmin kiitos kommenttipyynnöstä!

    Tässä vastauksemme kiteytetty versio:

    Halvimpien sähkösopimusten kärjessä on tosiaan Lumo Energia, ja me tarjoamme vain uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Tuomme vuoden 2017 alussa valikoimaamme vesivoiman lisäksi myös aurinko-, tuuli- ja biovoiman, eikä näidenkään energiamuotojen tarjoaminen tule merkittävästi näkymään tällä tavoin tuotettua sähköä ostavan kuluttajan sähkölaskun loppusummassa. Toimintatapaamme voisi hyvin verrata vaikkapa OnniBusiin: haastamme perinteisiä toimijoita kehittämällä tehokkaita palveluita uuden aikakauden hintatietoisille kuluttajille. Ympäristövastuullisuuden mukanaan tuoman kustannuksen säästämme tehokkaalla palvelullamme.

    Yritin pitää yllä esitellyn vastaukseni tiiviinä, ja kun en tiennyt kontekstia, niin tulin kirjoittaneeksi alle samat seikat ja lisäinformaatiota tietojen ympärille vielä pidemmän kaavan kautta. Saat vapaasti poimia lausumiani ja journalistisin menetelmin tiivistää vastauksen sisältöä juttuusi parhaiten sopivaksi katsomallasi tavalla. Olen kursivoinut ne seikat, joita siis itse toivoisin korostettavan Lumo Energian yritysviestintätavoitteiden näkökulmasta, mutten pyri ohjaamaan kiinnostavalta vaikuttavasi juttusi journalismia. :) Pyydän kuitenkin mahdollisuutta tutustua mahdolliseen kiteytettyyn lainaukseen sekä asiayhteyteen vielä ennen jutun julkaisua.

    Tässä siis lisätiedoilla täydennetty laajempi vastaus – toivottavasti siitä on apua juttusi laadinnassa!

    1. Halvimpien sähkösopimusten kärjessä on tosiaan Lumo Energia, ja me tarjoamme vain uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Tuomme vuoden 2017 alussa valikoimaamme vesivoiman lisäksi myös aurinko-, tuuli- ja biovoiman, eikä näidenkään energiamuotojen tarjoaminen tule merkittävästi näkymään tällä tavoin tuotettua sähköä ostavan kuluttajan sähkölaskun loppusummassa.
    2. Lumo Energia on halvimpien sähkösopimusten kärjessä siksi, että olemme panostaneet vain ekologisen energian tarjoamisen lisäksi myös sähkönmyynnin prosesseihin: tutkimusten* mukaan uudet sähköä kuluttavat sukupolvet haluavat asiakaspalvelua aivan eri tavoin, kuin aiemmat sukupolvet. Myymme sähkösopimuksia vain verkossa ja kehitämme tehokkaita palveluita. Tämä osaltaan mahdollistaa asemamme halvimpien sähkösopimusten tarjoajana. Toimintatapaamme voisi hyvin verrata vaikkapa OnniBusiin: haastamme perinteisiä toimijoita kehittämällä tehokkaita palveluita uuden aikakauden hintatietoisille kuluttajille.
    3. Kysynnän ja tarjonnan lait hallitsevat myös sähkön hinnoittelussa. Sähkökauppa käydessämme ei vesivoiman alkuperätakuu tuo merkittävää lisähintaa sekasähkön hinnan päälle. Ympäristövastuullisuuden mukanaan lisäkulun säästämme tehokkaalla palvelullamme. Vesivoimaa on paljon saatavilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, ja esimerkiksi Norjassa vesivoiman osuus kokonaissähköstä on yli 99 %. Vesivoima on edullista, koska sen suurin investointi on jo tapahtunut pohjoismaisten vesivoimaloiden rakennusvaiheessa. Vesivoima myös houkuttelee uusia investointeja siksi, että sitä voidaan käyttää säätövoimana, eli vesivarojen varastoituessa voimalaa voidaan hallita juuri kysynnän mukaisesti. On toki totta, että jos esimerkiksi teollisuus, joka kuluttaa noin puolet Suomessa käytetystä sähköstä, luopuisi ydinvoimaomistuksestaan ja niiden generaattorit ajettaisiin alas, teollisuuden kysynnän siirtyminen ympäristöystävällisesti tuotettuun sähköön toisi nostoa sen markkinahintaan.

    * Viittaan Accenturen tutkimusohjelmaan ”The New Energy Consumer research program”, https://www.accenture.com/us-en/insight-new-energy-consumer-thriving-new-retail-ecosystem

    Ystävällisin terveisin ja lämpimiä viikonloppuhetkiä toivottaen,

    Samuli Melanko

    Vastauksessa tuotiin siis avoimen selvästi kaupallisesti vaikuttavat intressit esille kursiivia käyttäen, ja pyrittiin parhaan mukaan tukemaan journalistia työssään antamalla tälle vapaus käsitellä annettua aineistoa toimittajan omien arvojen ja journalisten menetelmien puitteissa.

    Toivon todella, että yhteiseen hiiliin puhaltamalla voimme tuottaa ympäristöstämme paremman paikan itsellemme ja muille. Päivän päättyessä tapanani on ollut mietiskellä, jäikö päiväni saldoksi käteen haittaa vai lisääntynyttä etua ympäristölle tai itselle. Parhaimpina päivinä etua voi tulla molemmille. Uskon tänään saavani unen päästä hyvin kiinni.